Vuonna 1994 Campanian alueella julistettiin h\u00e4t\u00e4tila yhdyskuntaj\u00e4tehuollon merkitt\u00e4vien ongelmien vuoksi. T\u00e4m\u00e4 tuli tunnetuksi ns. j\u00e4tekriisin\u00e4, jota jatkui seuraavat 15 vuotta. Kriisi oli vuosia paikallisten viranomaisten vastuulla. Vuonna 2008 kriisi k\u00e4rjistyi, kun j\u00e4tehuolto alueella romahti kokonaan monien j\u00e4tteenk\u00e4sittely- ja loppusijoitusalueiden sulkeuduttua \u2013 j\u00e4tett\u00e4 kertyi vuorina kaduille ja sit\u00e4 poltettiin avotulilla. Muun muuassa alueen koulut jouduttiin sulkemaan v\u00e4liaikaisesti. Lopulta Italian valtioneuvoston kanslia otti vuonna 2009 toimivallan kriisin ratkaisemiseksi. Varsinainen h\u00e4t\u00e4tila saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuoden 2009 lopulla, joskin j\u00e4tehuolto oli senkin j\u00e4lkeen monilta osin heikossa kunnossa. Alueella oli viel\u00e4 vuonna 2020 kriisin j\u00e4ljilt\u00e4 varastoituna 4 miljoonaa tonnia j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n
Tuomiossaan EIT katsoi, ett\u00e4 yleissopimuksen 8 artiklaa oli kantajien osalta rikottu 1994\u20132009 v\u00e4lisen\u00e4 aikana huonosti toimineen j\u00e4tehuollon vuoksi. Viranomaiset eiv\u00e4t olleet toteuttaneet kaikkia tarvittavia toimenpiteit\u00e4 kantajien kodin ja yksityisel\u00e4m\u00e4n tehokkaan suojelun toteuttamiseksi, ja j\u00e4tekriisi oli aiheuttanut ilmeist\u00e4 haittaa kantajien yksityisel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n
Kriisin katsottiin muodostuneen vakavaksi uhkaksi kansanterveydelle ja \u201djohtaneen huomattavaan ahdinkoon ja mahdolliseen vaaraan kansalaisten turvallisuudelle<\/em>\u201d. Kaduille kasaantunut j\u00e4te houkutteli haittael\u00e4imi\u00e4, aiheutti merkitt\u00e4vi\u00e4 hajuhaittoja, haittasi asukkaiden liikkumista alueella, ja palavat j\u00e4tekasat vapauttivat myrkyllisi\u00e4 kaasuja hengitysilmaan. Lis\u00e4ksi laittomat kaatopaikat olivat pilanneet pohjaveden alueella. Saastuminen oli ollut niin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kantajat eiv\u00e4t olleet tuomioistuimen mukaan voineet el\u00e4\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisoikeussopimuksessa suojatulla minimitasolla.*****<\/p>\n Kriisiss\u00e4 on huomattava, ett\u00e4 se aiheutui j\u00e4tteenk\u00e4sittelyinfrastruktuurin tukkeutumisesta. Kun j\u00e4tteelle ei ole vastaanottopaikkaa, sit\u00e4 ei voida kuljettaa asuinalueilta mihink\u00e4\u00e4n \u2013 se j\u00e4\u00e4 joko kaduille tai on viet\u00e4v\u00e4 laittomille kaatopaikoille. Yksi osa langettavaa tuomiota olikin se, ett\u00e4 viranomaiset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puuttuneet riitt\u00e4v\u00e4sti kriisin seurauksena syntyneeseen laittomaan kaatopaikkaan (Lo Uttaro), joka aiheutti merkitt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja terveyshaittoja alueen asukkaille.<\/p>\n Mit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tuomiosta voidaan vet\u00e4\u00e4?<\/strong> Yksi olennainen huomio on se, ovatko viranomaiset tehneet \u201dkaikki kantajien oikeuksien tehokkaan suojelun kannalta tarpeelliset toimenpiteet<\/em>\u201d silloin, kun ihmisoikeudet mahdollisesti ovat uhattuna. Tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 kantajien ihmisoikeuksia oli j\u00e4tehuollon toimivuuden osalta rikottu \u201dvain\u201d 1994\u20132009 v\u00e4lisen\u00e4 aikana, vaikka j\u00e4tehuollon tila jatkui senkin j\u00e4lkeen huonona viel\u00e4 vuosia. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 viranomaiset olivat 2009 ryhtyneet viimein riitt\u00e4v\u00e4n aktiivisiin ja tehokkaisiin toimiin tilanteen parantamiseksi ja h\u00e4t\u00e4tilan lopettamiseksi. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin vaati keskushallinnon puuttumista asiaan. Sen sijaan laittomien kaatopaikkojen aiheuttamien saasteiden katsottiin aiheuttaneen merkitt\u00e4vi\u00e4 terveyshaittoja viel\u00e4 2009 j\u00e4lkeenkin, eik\u00e4 viranomaisten toimia niiden pys\u00e4ytt\u00e4miseksi katsottu riitt\u00e4viksi.<\/p>\n Mit\u00e4 oikeuksia siis kansalaisella on j\u00e4tehuoltonsa suhteen? Tapauksen pohjalta voidaan nostaa esiin seuraavat elementit:<\/p>\n <\/p>\n Tapaus paljastaakin sen, ett\u00e4 toimiva j\u00e4tteenk\u00e4sittelyn infrastruktuuri ja sen riitt\u00e4v\u00e4 kapasiteetti ovat j\u00e4tehuollon kulmakivi. Ilman sit\u00e4 j\u00e4tehuolto ei voi toteuttaa sen t\u00e4rkeint\u00e4 funktiota, ymp\u00e4rist\u00f6n- ja terveydensuojelua j\u00e4tteiden aiheuttamilta haitoilta. Ilman toimivaa j\u00e4tehuoltoa ihmiset eiv\u00e4t voi el\u00e4\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisoikeussopimuksen turvaamalla v\u00e4himm\u00e4istasolla.<\/p>\n T\u00e4lt\u00e4 osin julkishallinnolla on my\u00f6s viimesijainen velvollisuus varmistaa, ett\u00e4 j\u00e4tteenk\u00e4sittelyn infrastruktuuri ja kapasiteetti on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, aina ja kaikissa tilanteissa.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n *LOCASCIA AND OTHERS v. ITALY<\/strong> (35648\/10)<\/em><\/strong><\/p>\n ** Neuvostossa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 47 j\u00e4senmaata, ml. kaikki EU-maat.<\/p>\n ***Mainittakoon, ett\u00e4 EIT on antanut Suomelle parisen sataa langettavaa tuomioita Suomen sopimukseen liittymisen j\u00e4lkeen (1989) \u2013 erityisesti oikeudenk\u00e4yntien venymisest\u00e4 liian pitk\u00e4ksi.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/vanha.kivo.fi\/wp-content\/uploads\/Crisi_dei_rifiuti-300x200.jpg\")
<\/p>\n\n