Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 pyysi huhtikuussa lausuntoja esityksest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vahinkolaiksi. Ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastolaki on uusi laki, jolla on tarkoitus perustaa niin kutsuttu ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen toissijainen vastuuj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6vahinkolaki p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa: Lain nojalla perustettaisiin rahasto, josta maksettaisiin korvaus ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ymp\u00e4rist\u00f6n ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sek\u00e4 aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saataisi peritty\u00e4 varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvytt\u00f6myyden vuoksi tai siksi, ett\u00e4 vastuutahoa ei saataisi selvitetty\u00e4. Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat ker\u00e4tt\u00e4isiin ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajilta vuosittaisilla tai kertaluonteisilla ymp\u00e4rist\u00f6vahinkomaksuilla.<\/p>\n
Valtio on viime vuosina joutunut rahoittamaan noin 120 miljoonalla eurolla toiminnanharjoittajien konkurssien aiheuttamia vakavia ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen vaaratilanteita, joten rahastolle on ehdottomasti tarvetta, ja KIVO kannattaa sen perustamista.<\/p>\n
KIVO kuitenkin lausunnossaan kritisoi esityksess\u00e4 valittua ratkaisua, jossa sen soveltamisalaan otettaisiin my\u00f6s kuntien sidosyksikk\u00f6asemassa olevat yhti\u00f6t, jolloin kuntien osakeyhti\u00f6muotoiset j\u00e4teyhti\u00f6t olisivat my\u00f6s maksuvelvollisia rahastoon merkitt\u00e4vill\u00e4 summilla. Kuntayhtym\u00e4t taasen ovat rajattu rahaston ulkopuolelle. Oy-muotoisten kuntien j\u00e4telaitosten sis\u00e4llytt\u00e4misest\u00e4 lain soveltamisalaan seuraisi useita ongelmia, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sotivan rahaston tarkoitusta vastaan. Esityksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan \u201dtasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi\u201d ja kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaisesti lain soveltamisalasta ei rajattaisi pois valtion ja kuntien omistamia yhti\u00f6it\u00e4. Kunnalliset j\u00e4teyhti\u00f6t eiv\u00e4t kuitenkaan aivan istu esityksess\u00e4 esitettyyn logiikkaan seuraavista syist\u00e4:<\/p>\n
Kunnan omistama osakeyht\u00f6muotoinen toimija voi olla sidosyksikk\u00f6asemassa toimiva, ei markkinaehtoinen yhti\u00f6 sek\u00e4 my\u00f6s markkinoilla toimiva, ei sidosyksikk\u00f6asemassa oleva yhti\u00f6. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa kilpailuneutraliteetilla voidaan perustella rinnastamista yksityisen toimijan vastaavaan toimintaan, jolloin kilpailuneutraliteetilla voidaan perustella rinnastamista yksityisen toimijan vastaavaan toimintaan. Sen sijaan kunnan oy-muotoinen j\u00e4telain mukaisesta kunnan j\u00e4tehuoltoteht\u00e4v\u00e4st\u00e4 huolehtiva j\u00e4telaitos on, substanssilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n reunaehdoista johtuen, aina sidosyksikk\u00f6suhteessa omistajakuntiinsa, eik\u00e4 siten rinnastu markkinatoimijaan. Se voi toimia enint\u00e4\u00e4n rajoitetusti markkinoilla.<\/strong><\/p>\n Sidosyksik\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan hankintalain mukaan hankintayksik\u00f6st\u00e4 muodollisesti erillist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta itsen\u00e4ist\u00e4 yksikk\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 hankintayksikk\u00f6 yksin tai yhdess\u00e4 muiden hankintayksik\u00f6iden kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yksikk\u00f6\u00f6n samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa, ja ett\u00e4 sidosyksikk\u00f6 toimii p\u00e4\u00e4asiassa vain omistajiensa hyv\u00e4ksi.<\/p>\n Sidosyksikk\u00f6-konsepti perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. Niiden mukaan yhti\u00f6n on katsottu toimivan p\u00e4\u00e4osin omistajiensa hyv\u00e4ksi silloin, kun sen toiminnasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 80 % kohdentuu omistajiin. Suomen hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ns. ulosmyynnin rajoittamisesta on s\u00e4\u00e4detty huomattavasti tiukemmin. Hankintalain 15 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty sidosyksik\u00f6n ulosmyyntirajasta, joka voi olla enint\u00e4\u00e4n 5 % ja enint\u00e4\u00e4n 500\u2009000 euron osuus sidosyksik\u00f6n liikevaihdosta. J\u00e4teala muodostaa perustellun poikkeuksen hankintalain 15 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyst\u00e4 ulosmyyntirajasta. J\u00e4telain 145 a \u00a7:n mukaisesti j\u00e4tehuollon lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitava kunnan oy-muotoinen j\u00e4telaitos voi toimia markkinoilla enint\u00e4\u00e4n 10 %:n verran liikevaihdostaan<\/strong> vuoteen 2029 saakka. Poikkeavan ulosmyyntirajan perusteena on ollut j\u00e4tehuollon \u201dluonne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyspalveluna\u201d ja sill\u00e4 on pyritty \u201dvarmistamaan toissijaisen j\u00e4tehuoltopalvelun saatavuus\u201d pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 (HE 195\/2017). Kunnalliset oy-muotoiset j\u00e4teyhti\u00f6t eiv\u00e4t siis voi kilpailla markkinoilla kuin vain rajoitetusti.<\/strong><\/p>\n Lis\u00e4ksi on olennaista kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota j\u00e4telain 32 \u00a7:\u00e4\u00e4n, joka koskee kunnan velvollisuutta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 j\u00e4tehuolto. Pyk\u00e4l\u00e4n mukaan kunnan on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 seuraavien, muiden kuin vaarallisten j\u00e4tteiden j\u00e4tehuolto:<\/p>\n 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyv\u00e4 j\u00e4te, mukaan lukien kotitalouden pienimuotoisessa itse teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rakennus- ja purkutoiminnassa syntyv\u00e4 j\u00e4te;<\/em><\/p>\n 2) kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyv\u00e4 yhdyskuntaj\u00e4te;<\/em><\/p>\n 3) liikehuoneistossa syntyv\u00e4 yhdyskuntaj\u00e4te, joka ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kiinteist\u00f6ll\u00e4 yhdess\u00e4 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun j\u00e4tteen kanssa;<\/em><\/p>\n 4) muu yhdyskuntaj\u00e4te, joka ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 1\u20133 kohdassa tarkoitetun j\u00e4tteen kanssa alueellisessa putkiker\u00e4ys- tai muussa vastaavassa ker\u00e4ysj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n \u00a0<\/em>Kunnan on lis\u00e4ksi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4:<\/em><\/p>\n 1) 1 momentin 1\u20133 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa syntyv\u00e4n saostus- ja umpis\u00e4ili\u00f6lietteen j\u00e4tehuolto;<\/em><\/p>\n 2) asumisessa syntyv\u00e4n vaarallisen j\u00e4tteen vastaanotto ja k\u00e4sittely;<\/em><\/p>\n 3) maa- ja mets\u00e4taloudessa syntyv\u00e4n vaarallisen j\u00e4tteen vastaanotto ja k\u00e4sittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 j\u00e4tett\u00e4. <\/em><\/p>\n Kyseinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on pakottavaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, josta kunnat eiv\u00e4t voi poiketa, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 yksil\u00f6ityjen j\u00e4tteiden kohdalla laki salli \u201dkilpailevaa\u201d toimintaa \u2013 vastuu on yksinomaisesti kunnilla<\/strong>. Oy-muotoisten j\u00e4telaitosten kohdalla kunnat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet j\u00e4telain 43 \u00a7 suomaa mahdollisuutta j\u00e4tehuollon palveluteht\u00e4vien siirt\u00e4misest\u00e4 kuntien omistamalle yhti\u00f6lle, mutta peruskuntien viimek\u00e4tinen velvollisuus huolehtia em. j\u00e4tteiden j\u00e4tehuollosta ei poistu yhti\u00f6itt\u00e4misest\u00e4 huolimatta. J\u00e4telain 32 \u00a7:aa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 j\u00e4telain 41 \u00a7, jonka mukaan kiinteist\u00f6n haltija tai muun j\u00e4tteen haltija on velvollinen luovuttamaan 32 \u00a7:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvan j\u00e4tteen alueella j\u00e4rjestettyyn kiinteist\u00f6itt\u00e4iseen j\u00e4tteenkuljetukseen tai kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n alueelliseen vastaanottopaikkaan. <\/strong><\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 seikoista johtuen kilpailuneutraliteettiperiaatteeseen pohjaava peruste esityksess\u00e4 ontuu. Kuten yll\u00e4 k\u00e4vi ilmi, j\u00e4telain 32 \u00a7:ssa yksil\u00f6ityjen j\u00e4tteiden kohdalla yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan v\u00e4lill\u00e4 ei voi olla kilpailua, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on julkinen palveluteht\u00e4v\u00e4 ja kuntien velvollisuus, jonka toteuttamisesta yksityiset toimijat ovat kokonaan rajattu pois<\/strong>.<\/p>\n Lis\u00e4ksi on otettava huomioon j\u00e4telain 78 \u00a7, joka koskee kunnan j\u00e4temaksua. Pyk\u00e4l\u00e4n mukaan kunnan on peritt\u00e4v\u00e4 j\u00e4telain mukaisesti j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4tehuollosta j\u00e4temaksua, jolla katetaan sille teht\u00e4v\u00e4n hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. J\u00e4temaksulla saa ker\u00e4t\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kohtuullisen tuoton p\u00e4\u00e4omalle \u2013 ts. j\u00e4temaksuilla ei ker\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 voittoa, vaan maksukertym\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lakis\u00e4\u00e4teisen toiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseen. Kunnan j\u00e4temaksu on julkisoikeudellinen maksu, jonka kiinteist\u00f6n haltija on j\u00e4telain 80 \u00a7 mukaan velvollinen suorittamaan. <\/strong><\/p>\n Esityksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6skohtaisten perustelujen sivulla 3 my\u00f6s mainitaan, ett\u00e4 \u201dValtion ja kunnan toimijoiden aiheuttamasta vahingosta sek\u00e4 torjunta- ja ennallistamiskustannuksista vastaava taho on aina maksukykyinen, eik\u00e4 j\u00e4\u00e4 tuntemattomaksi<\/em>\u201d. Kyseinen argumentti koskee yht\u00e4 lailla kunnan\/kuntien omistamaa sidosyksikk\u00f6n\u00e4 toimivaa j\u00e4teyhti\u00f6t\u00e4. On k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta, ett\u00e4 puhtaasti kuntaomisteinen sidosyksikk\u00f6n\u00e4 toimiva yhti\u00f6 muuttuisi maksukyvytt\u00f6m\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi kunnan\/kuntien omistaman j\u00e4telain 43 \u00a7:n nojalla toimivan j\u00e4teyhti\u00f6n takana on peruskuntien velvollisuus huolehtia viimesijassa j\u00e4tehuollon teht\u00e4vist\u00e4, jolloin tilannetta, jossa kukaan ei vastaa yhti\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelullisista- tai muista velvoitteista, ei voi synty\u00e4<\/strong>. Lis\u00e4ksi hankintalaki kategorisesti kielt\u00e4\u00e4 yksityisomistuksen sidosyksik\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n Yll\u00e4 olevista seikoista seuraa se, ett\u00e4 kun suurin osa my\u00f6s osakeyhti\u00f6muodossa toimivien j\u00e4telaitosten toiminnasta rahoitetaan kuntien asukkailta j\u00e4telain nojalla ker\u00e4tyill\u00e4 julkisoikeudellisilla maksuilla, julkisoikeudellisiin maksuihin perustuvia varoja tultaisiin ehdotuksen toteutuessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksityisess\u00e4, markkinaehtoisessa toiminnassa syntyneiden ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen kattamiseen, koska osakeyhti\u00f6muotoisten j\u00e4telaitosten kohdalla riski maksukyvytt\u00f6myydest\u00e4 ei tule tosiasiallisesti realisoitumaan<\/strong>. KIVO katsoo t\u00e4m\u00e4n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n Esityksess\u00e4 todetaan my\u00f6skin seuraavaa kuvaamaan toissijaisen vastuuj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoitusta:<\/p>\n \u201dKyse ei ole perinteisest\u00e4 pilaantumisen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n aiheuttajan vastuusta vaan laajasta, pilaantumisvaaran aiheuttajien kollektiivisesta taloudellisesta vastuusta ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumiseen ja vahinkotilanteisiin varautumisessa sen varalta, ett\u00e4 aiheuttajaa tai muuta vastuutahoa ei saada vastuuseen.- -L\u00e4ht\u00f6kohtana toissijaisten vastuuj\u00e4rjestelmien rahoituksessa tulisi olla se, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajat mahdollisina aiheuttajina vastaisivat ennakollisesti j\u00e4rjestelmien yll\u00e4pidon kustannuksista. – Ymp\u00e4rist\u00f6nk\u00e4yt\u00f6n ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 maksun kantamisen kautta riskialttiin toiminnan kustannuksiin sis\u00e4istet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun kustannukset.\u201d<\/em><\/p>\n On pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 kunnallisten j\u00e4telaitosten toiminnassa, silloin kun ne toteuttavat lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 asumisen j\u00e4tehuoltoa, ei ole kyse valinnanvaraisesta toiminnasta, jota teht\u00e4isiin voittoa tavoitellen, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyspalvelusta, jonka toteuttaminen ja johon kuuluminen on s\u00e4\u00e4detty pakolliseksi.<\/strong>\u00a0 Kuntavastuullinen j\u00e4tehuolto toteuttaa perustuslain 20 \u00a7:n mukaista ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeutta \u2013 sit\u00e4 ei siis voi lain kontekstissa pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen vaaraa aiheuttavana voittoa tavoittelevana toimintana, vaan lakis\u00e4\u00e4teisen\u00e4 toimintana, jolla nimenomaan pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua<\/strong> \u2013 j\u00e4tehuollon toteuttamatta j\u00e4tt\u00e4minen johtaisi t\u00e4ydell\u00e4 varmuudella merkitt\u00e4viin ymp\u00e4rist\u00f6vahinkoihin. Kuten j\u00e4telain 1 \u00a7:ss\u00e4 mainitaan, on j\u00e4tehuollon ja etenkin kunnallisen j\u00e4tehuollon tarkoituksena \u201dv\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja haitallisuutta, ehk\u00e4ist\u00e4 j\u00e4tteist\u00e4 ja j\u00e4tehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ymp\u00e4rist\u00f6lle, varmistaa toimiva j\u00e4tehuolto sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 roskaantumista<\/em>\u201d. HE 40\/2021 mukaan \u201dj\u00e4tehuolto on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyspalvelu, joka koskettaa yksityisten kansalaisten ja yritysten arkea monin tavoin. J\u00e4tehuollon j\u00e4rjest\u00e4misen tapa ja laatu ovat suoraan yhteydess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuden toteutumiseen: laadukas j\u00e4tehuolto v\u00e4hent\u00e4\u00e4 roskaantumista ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista, ep\u00e4asianmukainen j\u00e4tehuolto ja j\u00e4tteiden hylk\u00e4\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttaa p\u00e4invastaisesti<\/em>.\u201d<\/p>\n On my\u00f6skin havaittava, ett\u00e4 kunta voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teisen j\u00e4tehuollon palvelut osakeyhti\u00f6muodon lis\u00e4ksi my\u00f6s taseyksikk\u00f6-, liikelaitos- tai kuntayhtym\u00e4muodossa. Kunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntayhtym\u00e4t ovat rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. T\u00e4m\u00e4 asettaa asukkaat eri asemaan riippuen siit\u00e4, onko heid\u00e4n alueellaan j\u00e4tehuollon j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 osakeyhti\u00f6 vaiko muun muotoinen kuntatoimija, kuten kuntayhtym\u00e4, sill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastomaksut nostavat j\u00e4temaksuja vain osakeyhti\u00f6iden alueella<\/strong> (ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastomaksut v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nostaisivat j\u00e4temaksuja, sill\u00e4 kuten yll\u00e4 on mainittu, j\u00e4telain 78 \u00a7 mukaisesti j\u00e4tehuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 koituvat kustannukset on katettava j\u00e4temaksuin). T\u00e4m\u00e4nkaltainen erottelu on my\u00f6skin ristiriidassa esityksess\u00e4 korostetun aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen kanssa. Olisi tasapuolista ja loogista, ett\u00e4 kaikki toisiaan vastaavaa kunnallista j\u00e4tehuoltopalvelua tuottavat kuntatoimijat j\u00e4tett\u00e4isiin lain soveltamisalan ulkopuolelle.<\/strong><\/p>\n Lopuksi KIVO katsoi lausunnossaan, ett\u00e4 toissijaisesti kilpailuneutraliteetin turvaamisen kannalta ainoa perusteltavissa oleva ratkaisu olisi se, ett\u00e4 kunnalliset j\u00e4tehuoltoyhti\u00f6t osallistuisivat ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastoon vain niiden markkinaehtoisen toiminnan osuutta koskevalta osalta tai enint\u00e4\u00e4n sallitun ulosmyyntirajan maksimin osalta. J\u00e4telain 44 \u00a7 mukaan, mik\u00e4li kunta tai kunnan\/kuntien perustama yhti\u00f6 hoitaa kunnan velvollisuudeksi s\u00e4\u00e4detyn j\u00e4tehuollon lis\u00e4ksi muuta j\u00e4tehuoltoa, tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta ja taloudellisesta tuloksesta on eritelt\u00e4v\u00e4 kirjanpidossa ja palveluista on laadittava tilikausittain erilliset laskelmat. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kunkin osakeyhti\u00f6muotoisen kuntien j\u00e4telaitoksen osalta niiden ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastoon maksettava summa vuosittain olisi helposti laskettavissa.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 pyysi huhtikuussa lausuntoja esityksest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vahinkolaiksi. Ymp\u00e4rist\u00f6vahinkorahastolaki on uusi laki, jolla on tarkoitus perustaa niin kutsuttu ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen toissijainen vastuuj\u00e4rjestelm\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6vahinkolaki p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa: Lain nojalla perustettaisiin rahasto, josta maksettaisiin korvaus ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ymp\u00e4rist\u00f6n ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sek\u00e4 aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saataisi peritty\u00e4 varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvytt\u00f6myyden vuoksi tai siksi, ett\u00e4 vastuutahoa ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":3528,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,26],"tags":[],"class_list":["post-3520","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","category-etusivu-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/3520"}],"collection":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=3520"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/3520\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3525,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/3520\/revisions\/3525"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/media\/3528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=3520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=3520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=3520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Suomen kire\u00e4 hankintaraja tuo t\u00e4ss\u00e4kin ongelmia<\/strong><\/h2>\n
Asukkaita ei voida laittaa yritysten ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen maksajiksi<\/strong><\/h2>\n
Asukkaiden tasapuolinen kohtelu taattava<\/strong><\/h2>\n