Hyvinvoiva Suomi ja toimiva yhteiskunta tarvitsee julkisen j\u00e4tehuollon. Itsen\u00e4isen Suomen historiassa j\u00e4tehuolto on kehittynyt kuntien, yksityisten j\u00e4teyritysten ja tuottajavastuuorganisaatioiden yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Historian kohokohtia ovat muun muassa:<\/p>\n
1900-luvun alun teollistuminen ja kaupungistuminen kasvattivat asumistiheytt\u00e4. Tunkiot aiheuttivat terveysongelmia ja j\u00e4tehuolto oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4. Vuonna 1927 s\u00e4\u00e4dettiin terveydenhuoltolaki, jossa j\u00e4tehuollon siirt\u00e4minen kunnan vastuulle oli mahdollista.<\/p>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen v\u00e4est\u00f6n kasvu ja kulutuksen lis\u00e4\u00e4ntyminen synnyttiv\u00e4t tarvetta kaatopaikoille sek\u00e4 materiaalin kierr\u00e4tt\u00e4miselle. Muun muassa yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n toimiva paperinker\u00e4ys sai alkunsa 40-luvulla.<\/p>\n
1950-luvulla suomalainen pullonpalautusj\u00e4rjestelm\u00e4 saa alkunsa. Yh\u00e4 yli 90 % juomapakkauksista p\u00e4\u00e4tyy palautusj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai materiaalikiertoon.<\/p>\n
Vuonna 1978 astui voimaan ensimm\u00e4inen j\u00e4tehuoltolaki.<\/p>\n
Vuonna 1979 Riihim\u00e4elle perustettiin Oy Suomen Ongelmaj\u00e4te \u2013 Finlands Problemavfall Ab, joka my\u00f6hemmin toimi nimell\u00e4 Ekokem Oy Ab. Riihim\u00e4ell\u00e4 \u2013 nykyisin Fortum Oy:n laitoksella \u2013 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n valtaosa Suomen vaarallisista j\u00e4tteist\u00e4,<\/p>\n
80-luvulla alkoi j\u00e4tehuollon ylikunnallinen yhteisty\u00f6. Ensimm\u00e4isin\u00e4 organisaatioina perustettiin Oy Stormossen Ab ja YTV (my\u00f6hemmin HSY). 90-luvulla oli kuntien j\u00e4telaitosten perustamisen huippukausi. Vuonna 1994 voimaan tullut j\u00e4telaki vauhditti kuntien yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
90-luvulla tehostuivat sek\u00e4 bioj\u00e4tteen erillisker\u00e4\u00e4minen ett\u00e4 kuntien antama j\u00e4teneuvonta.<\/p>\n
Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s kaatopaikoista 1997 sai kaatopaikkarakentamisen nykytasolle, jossa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset on minimoitu. My\u00f6hemmin orgaanisen j\u00e4tteen kaatopaikkakielto on v\u00e4hent\u00e4nyt j\u00e4tteiden l\u00e4jitt\u00e4mist\u00e4 kaatopaikoille. Maan yhdyskuntaj\u00e4tteiden kokonaisj\u00e4tem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vain 3 % p\u00e4\u00e4tyy kaatopaikalle.<\/p>\n
Vuosituhannen vaihteessa laaditusta j\u00e4tteenpolttodirektiivist\u00e4 ja kansallisen energiahy\u00f6dynt\u00e4misen strategiasta l\u00e4htien on suomalainen j\u00e4tevoimalakentt\u00e4 kehittynyt. 2010-luvulla sek\u00e4 j\u00e4tevoimaloiden ett\u00e4 biologisten k\u00e4sittelylaitosten verkosto on laajentunut voimakkaasti. Ensimm\u00e4inen j\u00e4tteenpolttolaitos rakennettiin jo 1960-luvulla, mutta vasta 1975 Turussa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu laitos oli samalla energiaratkaisu. Erityisesti j\u00e4tteen energiahy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n ansiosta j\u00e4tehuolto on Suomessa ainoa sektori, joka on onnistunut merkitt\u00e4v\u00e4sti \u2013 60 prosentilla \u2013 pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n vuoden 1990 tasosta. J\u00e4tteiden energiahy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 ja j\u00e4tepolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita.<\/p>\n
Pakkausj\u00e4tteiden tuottajavastuun muutos toi uuden hy\u00f6tymateriaalien erillisker\u00e4ysverkoston, RINKI-ekopisteet. Vuonna 2016 Pakkausmuovin ker\u00e4ys alkoi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyvinvoiva Suomi ja toimiva yhteiskunta tarvitsee julkisen j\u00e4tehuollon. Itsen\u00e4isen Suomen historiassa j\u00e4tehuolto on kehittynyt kuntien, yksityisten j\u00e4teyritysten ja tuottajavastuuorganisaatioiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Historian kohokohtia ovat muun muassa: I 1900-luvun alun teollistuminen ja kaupungistuminen kasvattivat asumistiheytt\u00e4. Tunkiot aiheuttivat terveysongelmia ja j\u00e4tehuolto oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4. Vuonna 1927 s\u00e4\u00e4dettiin terveydenhuoltolaki, jossa j\u00e4tehuollon siirt\u00e4minen kunnan vastuulle oli mahdollista. II Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen […]<\/p>\n","protected":false},"author":12,"featured_media":1474,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,26],"tags":[],"class_list":["post-1470","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","category-etusivu-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/1470"}],"collection":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1470"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1482,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions\/1482"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=1470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vanha.kivo.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=1470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}